Vieremällä on esimerkillinen viljelijäporukka, joka kokeilee monenlaista ja ideoi yhdessä. Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa pienryhmä kokoontui säännöllisesti ProAgrian asiantuntijoiden ja Luken tutkijan kanssa.
Ryhmäläisiä kiinnosti maan kasvukunto ja niinpä kalsareita haudattiin sekä 2023 että 2024. Tarkoituksena oli havainnoida pieneliöstön toimintaa, joten maalajeissa haettiin tilojen välillä eroja. Syksyllä kalsareiden hajoaminen oli jo aika pitkällä.
Yhdellä tiloista havainnoitiin peltoskannauksen pohjalta tehtyjen, multavuuden mukaisten, lannoituskarttojen vaikutusta kasvustoon. Silmämääräisellä havainnoinnilla ja tehdyillä pituusmittauksilla ei saatu merkittäviä eroja. Lohkolta otettiin myös korjuuaikanäytteet. Niiden mukaan ensimmäisissä näytteissä raakavalkuaisissa oli iso ero, mutta viisi päivää myöhemmin otetuissa näytteissä ero oli tasoittunut. Lopulta eroa ei juurikaan ollut lannoitustasojen vaihdellen 220kg/ha ja 400kg/ha välillä.
Yhdellä tiloista tehtiin ohra-vehnä seosviljalle koe, jossa selvitettiin karjanlannan täydennyslannoituksen (NPK vs. NK) ravinnepitoisuuksien eroa oraan ravinnepitoisuuksiin ja viljan kasvuun. Samalla lohkolla tehtiin myös boori-lannoituskoe, jossa käytettiin boorilannoitetta ja jätettiin boori-lannoitteella lannoittamaton kaista. Lohko kärsi kovasta kuivuudesta ja silmämääräisiä havaintojen pohjalta merkittäviä eroja ei havainnoilla nähty. Puidusta viljasta otetun näytteen mukaan P-luku oli korkeampi kaistalla, joka sai fosforin pelkän karjanlannan kautta, joten P-pitoisesta täydennyslannoituksesta ei saatu tässä kokeessa vaikuttavaa tekijää. Boorilannoituksella Megalab-analyysien mukaan oli nostava vaikutus, mutta myös 0-boori kaistalla määrä oli ohjearvojen mukainen.
Kahdella tiloista suunniteltiin tehtäväksi haja- ja rivikylvö kaistojen vertailu ja samoilla lohkoilla myös kertalannoituksen ja samoille lohkoille myös jaetun lannoituksen välisten vaikutusten vertailua. Lohkoista oli tarkoitus ottaa Megalab-analyysit. Lopulta vain toisella tiloista koe onnistui ja toisen tilan osalta analyysiä ei otettu. Onnistuneen kokeen mukaan kesällä 2024 hajakylvö toimi rivikylvöä paremmin ja hajakylvetyltä alalta saavutettiin sekä hieman parempi viljasato, että myös olkisato. Megalab-analyysien mukaan kertalannoituksen ja jaetun lannoituksen välillä ei ollut merkittäviä eroja.
Yhdellä pienryhmän tiloista tehtiin koe, jossa tutkittiin täydennyslannoitetun lietelannan käytön vaikutusta verrattuna pelkkään kemialliseen lannoitteeseen. Lohkolle suunniteltiin sama typpitaso lietelannalla ja typpilannoitteella, sekä pelkällä NPK-lannoitteella. Kemiallisen lannoitteen osalta fosforin määrä jäi hieman liete-alaa pienemmäksi ja kaliumin määrä jäi merkittävästi lietettä saanutta alaa pienemmäksi. Pelkällä kemiallisella lannoitteella lannoitetussa alassa raakavalkuainen oli jonkin verran liete-alaa matalampi. Silmämääräisesti kasvustossa ei näkynyt merkittävää eroa ja lohkon aikaisempi karjanlanta historia vaikuttaa asiaan.
Lisäksi tiloilla kokeiltiin erikoiskasveja, kasvinsuojelun 0-kaistaa sekä suojaviljan kylvömäärän vaikutusta alle perustettavaan nurmeen. Lohkoja käytiin pienryhmän silmämääräisesti havainnoimassa kesän ja loppukesän aikana.
Pienryhmä toimii kokonaisuutena hyvin ja ryhmässä toimivat viljelijät ovat innokkaita kokeilemaan monenlaista. Tarkoituksena on jatkaa koekaistojen ja havainnoinnin tekemistä jatkossakin ryhmän kesken.
Kirjoittaja Mikko Saastamoinen ProAgria Itä-Suomi